torstai, 29. toukokuuta 2008

Minä vihaan sinua.

Minä vihaan sinua. Noita sanoja kuullaan harvemmin virtuaalisissa piireissä, ainakaan noin karskisti ilmaistuna. Ihmisten välillä on aina pientä skismaa, johtui se sitten tekijänalaisen omaisuuden varastamisesta, myyntisopimuksen rikkomisesta tai siitä, että tuntee toisen oikeassa elämässä. Hyvin harvoin vihataan ketään virtuaali-ihmistä hänen tyylinsä ja olemuksensa takia.

Vai niinkö sittenkään? Pinnan alla saattaa kuplia hyvin vahvojakin inhon tunteita, mutta niiden esille tuomista ei voi edes harkita. Jostain syystä ainakin suomalaisissa piireissä foorumitappelut ovat harvinaisia, mutta tuskin me olemme silti yhtä suurta onnellista perhettä.

Kysyin nimettömänä pysytelleeltä blogin lukijalta mielipidettä muiden v-harrastajien vihaamisesta. Hän osasi heti mainita neljä ihmistä, jotka saavat "suonentykytystä otsalla". Kaksi heistä on mukana VRL:n toiminnassa, kaksi usein ht.netissä esillä etenkin valokuvausta käsittelevissä topickeissa.
Se yrittää kauheesti olla parempi kuin muut ja niin vitun porvaria ja mitä lie, kun se oikeesti on vaan ihan tavis tavisten seassa. Toinen on *** sen "I'm so f*cking pr0 I sh*t Canon" -asenteensa kanssa.
Nimetön kommentoi myös, ettei virtuaalimaailmassa ole olemassa sellaista asiaa kuin vapaa mielipide. Ei saa sanoa mitään ketään vastaan, ellei halua kilokaupalla loskaa niskaan: Ja yleensäkin se, että jos henkilö on Wanha ja/tai Kokenut, niin sulla ei parane olla pahaa sanottavana heistä, tai saat niin paljon loskaa niskaan, että sua ei löydetä ensvuonnakaan.

Nimetön heitti loppukaneettina sanat, tai sitten olet vain kateellinen, koska et ole yhtä menestynyt/suosittu/ihana. Tässä kohden jäin miettimään omia tunteitani erästä etenkin ravipiireissä tunnettua henkilöä kohtaan. Minulla ei ole mitään syytä olla hänelle kateellinen, sillä olen itsekin saavuttanut yhtä jos toista. Miksen kuitenkaan voi sanoa hänelle suoraan, että minua raivostuttaa hänen tapansa liioitella omia saavutuksiaan; kehua itseään jatkuvasti; taputtaa itseään selkään ja pitää kai itseään jollain tasolla jumalasta seuraavana? En minä ainakaan jää kaipaamaan hänen panostustaan virtuaaliravureiden jalostuksessa, vaikka moni muu tuntuu itkevän perään.

Virtuaalimaailma on yhtä suurta perhettä. Kyllä perheissäkin riidellään ja sanotaan joskus vihaavansa toista, oli se sitten hetken mielijohde keskellä riitaa tai sydänverellä vannottua. Miksi meidän piireissämme vihan tai ärtymyksen esilletuominen on niin paha asia?

0 kommenttia: